8.11.09

sinua ei kuitenkaan viety vielä pitkään aikaan

Vähitellen sinusta tuli puolueen keulahahmo. Kasvavasta yksinapaisuudesta huolestunut Anton Drexler ja muut perustajajäsenet yrittivät heikentää valtaasi puolueessa laatimalla kirjelmän, jossa sinua syytettiin diktatorisista otteista. Nykyään heräät hymyillen jo kukonlaulun aikaan, laitat pimpelipompelit soimaan ja syvennyt omaan mieleesi puoleksi tunniksi. Kirjassa kuvasit Drexleriä yksinkertaiseksi työläiseksi, sotaa kokemattomaksi ja lahjattomaksi puhujaksi. Puolueen johtoon kaivattiin miestä, joka on "nopea kuin vinttikoira ja kova kuin Kruppin teräs". Liian moni hakee onnea kumppanin kautta. Päätit ryhtyä nälkälakkoon, jotta keskuskomitea selvittäisi asian ja puhdistaisi sinut syytöksistä. Inflaatio alkoi vaikuttaa kansalaisten elämään Ruhrin miehityksen aikoihin. Sinua ei kuitenkaan viety vielä pitkään aikaan. Ystävät ovat elämässäsi tärkeitä, etenkin nyt aikuisena. Luit artikkelit, joista näit, miten tuhoisia lausuntoja he olivat antaneet sinusta. Sanomalehdet kirjoittivat yhä joukkojen närkästyksestä. Vaikeiden elämänmuutosten virta toi mukanaan onnen. Sitten alettiin yhtenään kantaa kotiin kuulustelupöytäkirjoja.

(alkutekstit: www.radionova.fi; fi.wikipedia.org, hakusana "Adolf Hitler"; Aleksandr Solženitsyn, Vankileirien saaristo, suom. Esa Adrian)

4 kommenttia:

Harry Salmenniemi kirjoitti...

Tehokasta. Pidin. Olette selvästi pimeällä puolella, herra Arnkil.

Arnkil kirjoitti...

Grazie -- kommentti tuli arvovaltaiselta taholta, koska toi pätkä on mitä suurimmassa määrin sun & Vesan inspiroima.

Kummallisia efektejä kyllä tulee tosta tekstien kääntämisestä sinä-muotoon. Siitä alkaa syntyä sellaisia vainoharhaisia palapelejä.

Mähän pyörittelen noita vaan huvikseni ilman kummempaa tarkoitusta, mutta aina niistä jotain oppii proosalauseiden logiikasta. (Rytmiähän tollasissa pitäisi hakea hyvin tarkkaan -- jos rytmi toimisi kunnolla, virkkeiden saumakohtia saisi paremmin häivytettyä.)

Harry Salmenniemi kirjoitti...

Niin, en tiedä onko saumakohtia pakko häivyttää niin tarkasti. Se on ihanne, mutta ei välttämättä aina kovin hedelmällinen. Ts. minusta tuntuu että jos lukee vaikka Rimbaudia ikään kuin se olisi cut up -metodilla tehty, tuntuu että lauseiden välissä on kummallisia aukkoja, yksinkertaisesti vain suuria tiloja joita inhimillinen mieli parsii aika huonosti yhteen. Kuitenkin juuri se on viehättävää, yllättävää, elävää.

Minä luen esimerkiksi tuon tekstin, ja myös aikaisemman cut up -tekstisi, todella yhtenäisesti lävitse. Nautin niistä metodia tiedostomatta ikään kuin olisit kirjoittanut ne päästäsi. Sinä näet tietenkin saumakohdat, kun ne tunnet, mutta minä en niitä huomaa jos en kiinnitä niihin erityistä huomiota.


Sinä-muoto on todellakin toimiva. Hauskaa muuten, sama mitä joskus Texasin kanssa puhuttiin, kauheimpia tulee lauseista jotka ovat kaikkien tavallisimpia. Tässä hyytävin virke on "Ystävät ovat elämässäsi tärkeitä, etenkin nyt aikuisena." Yksinkertaisesti aivan liian pelottavaa.

Jos olisin kustannustoimittajasi, ja miksi en piru vieköön olisi jollakin oudollla käänteistavalla, kehottaisin julkaisemaan tämän tekstin.

Vesa Haapala kirjoitti...

Moi Antti,

hauska teksti, enkä soisi sen päättyvän näin nopeasti; voisi retkahtaa vieläkin pimeämmäksi kun kyseessä ovat kuitenkin sellaisetkin herrat kuin H ja S (en viittaan tässä Harryyn vaan noihin sota- ja leirikokemuksia omaaviin heppuleihin).

Tästä tuli itselleni (kaukaisesti) mieleen myös Juha Seppälän historialliset lakaisut. Sinä-muoto toimii.