19.5.21

"Avoimella maisemalla ei tarkoiteta metsätaloudellisia uudistusaloja"

Luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia metsikköjä, joissa jaloja lehtipuita kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Jaloja lehtipuita ovat tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava. Runkomaiseksi puuksi katsotaan puu, jonka läpimitta on 1,3 metrin korkeudella yli seitsemän senttimetriä. Runkomaisen tammen läpimitta on kuitenkin sanotulla korkeudella vähintään 20 senttimetriä.


Pähkinäpensaslehtoja, joissa on vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella.


Tervaleppäkorpia, jotka ovat luhtaisia tai lähteisiä ja joissa valtapuuna on tervaleppä ja aluskasvillisuutena mättäillä on hiirenporrasta, nevaimarretta tai muita suuria saniaisia. Välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, useimmiten vehkaa ja kurjenmiekkaa.


Luonnontilaisia hiekkarantoja, jotka ovat riittävän laajoja, jotta niihin on muodostunut sulkeutumatonta hiekkarannan kasvillisuutta ja joilla esiintyy hiekkarannalle tyypillisiä eliölajeja. Maa-aines on hiekkaa tai hietaa eikä rantaa ole rakentamisella taikka täyttämis- tai tasoittamistoimenpiteillä merkittävästi muutettu.


Merenrantaniittyjä, jotka ovat muokkaamattomia, luontaisesti tai perinteisen maankäytön seurauksena avoimia ja matalakasvuisia, lähes puuttomia ja pensaattomia heinä- tai ruohovaltaisia ranta-alueita.


Puuttomia ja luontaisesti vähäpuustoisia hiekkadyynejä, jotka ovat tuulen kuljettaman ja kasaaman hiekka-aineksen muodostamia alueita, jotka metsätaloudellisesti ovat jouto- tai kitumaita.


Katajaketoja, jotka ovat muokkaamattomia, puoliavoimia ja perinteisen maankäytön muovaamia tuoreita tai kuivia niittyjä. Alueella esiintyy katajaa maisemallisesti merkittävässä määrin ja katajien välissä on kallio- tai niittykasvillisuutta.


Lehdesniittyjä, jotka ovat puoliavoimia ja joilla on vähintään viisi lehdestettyä puuta hehtaarilla sekä niittykasvillisuutta.


Avointa maisemaa hallitsevia yksittäisiä puita ja enintään viiden puun puuryhmiä, jotka ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungon läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 60 senttimetriä sekä muiden puiden vähintään 40 senttimetriä. Avoimella maisemalla ei tarkoiteta metsätaloudellisia uudistusaloja.



(Lähde: Luonnonsuojeluasetus – "Luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainituilla luontotyypeillä tarkoitetaan seuraavia alueita")


16.2.21

Siltalan kirjoituskurssi 2021


Haluatko Siltalan järjestämälle kirjoituskurssille maalis–toukokuussa? Kolmen tapaamiskerran intensiivikurssi on tarkoitettu romaanikäsikirjoitusta työstäville kirjoittajille, jotka eivät ole aiemmin julkaisseet kaunokirjallista teosta. [EDIT 19.2. KURSSI ON TÄYNNÄ]

Kurssi järjestetään etänä kolmena lauantaina (Teamsin kautta). Tärkeimpänä työmuotona on keskustelu. 

Kurssille otetaan kahdeksan osallistujaa. Ilmoittautuminen tapahtuu helmikuun loppuun mennessä sähköpostilla Antti Arnkilille (arnkila [at] gmail [piste] com). Kerro viestissä hiukan kirjoitussuunnitelmistasi ja siitä, mitä toivot kurssilta. 

Kurssin ensimmäisellä kerralla sovitaan deadline, johon mennessä osallistujat lähettävät 20–30 liuskan mittaisen katkelman romaanikäsikirjoituksestaan. Teksti voi olla jo valmiina tai sen voi kirjoittaa kevättalven/kevään aikana.

Ensimmäinen tapaamiskerta rakentuu luennon ja sitä seuraavan vapaan keskustelun varaan. Vetäjä kertoo romaanin tekniikoista ja tyylilajeista ja siitä, mitä hyödyllistä hän on vuosien mittaan oppinut tekstien työstämisestä sekä editorin että kirjoittajan roolissa. Käydään läpi romaaniin liittyviä peruskäsitteitä ja keinoja, kuten näkökulmatekniikkaa, aikatasoja, epäluotettavuutta, ironiaa, metaforan käyttöä, tekstilajien sekoittamista, juonellisen ja muun aineksen suhdetta ja niin edelleen. Osallistujat kertovat omista romaanisuunnitelmistaan. 

Toista tapaamiskertaa varten osallistujat saavat luettavaksi näytteitä kiinnostavista romaaneista. Tekstipätkistä keskustellaan yhdessä ja pyritään konkreettisten esimerkkien kautta oppimaan jotakin uutta romaanin keinoista. Ensimmäisellä kerralla alkaneet keskustelut jatkuvat.

Kolmannella ja pisimmällä tapaamiskerralla käydään läpi kaikkien osallistujien omat kirjoitukset, jotka on lähetetty vetäjälle ja muille osallistujille ennen tapaamista. Jokainen kirjoittaja saa palautteen ja kehittämisehdotukset omasta tekstistään. Palaute on samaan aikaan kannustavaa ja kriittistä. Sitä osallistujat voivat hyödyntää työstäessään jatkossa kokonaista käsikirjoitusta eteenpäin.

Tapaamiskerrat:

La 20.3. klo 11–14

La 17.4. klo 11–14

La 8.5. klo 11–17

Kurssin osallistumismaksu on 300 € (sis. ALV). Lasku lähetetään ensimmäisen kerran jälkeen.

Tervetuloa mukaan!