19.10.12

3 x hyvä

Hyvä kritiikki MKS-kirjasta. "[K]yllä ne sen varmasti keksivät elleivät ole jo keksineet."

Hyvä kirjallisuusblogi. "[T]oinen ääripää: sen on uumoiltu uudistavan proosan kentän kertaheitolla."

Hyvä haastattelu. "Kun sanoit että Liberace-teksti on irvokas, hätkähdin vähän, koska kunnioitan Liberacea."

12.10.12

päivätehtävä

Haluatko varmasti jatkaa? Suojausvarmenteen on myöntänyt yritys, johon et luota.

Mihin teidän polku johtaa? Johnny kertoi, että hän oli erityisen harmissaan tupakkaepisodista perjantaina.

Asukkaat olivat saaneet savukkeita, jotka jaettiin tasan kaikkien kesken. Horkheimer (1895–1973) oli tuhonnut savukkeita vetämällä niitä alas pöntöstä, mikä ärsytti muita asukkaita.

Nyt luuranko tanssii. Sipoon varjokaavan on väitetty säätelevän kasvojen tunnistusta. Jonna muistelee hetkeä, jolloin pelkäsi kuollakseen joutuvansa lähtemään talosta kesivän ihonsa takia.

Sitkeimmät käyttävät elinympäristöinään jopa portaikkojen välejä tai roskalavoja. Tekninen kaveri Gordon selittää pyramidien asettelun.

Hän kyllä syö matoja ja ratsastaa hirvellä, mutta myös lukee lehteä seistessään vyötäröään myöten mutahaudassa. Mutahaudassa? Paljon riippuu tuosta miehestä, sen myöntävät kaikki.

Kaaoksen kukistuttua Raistlin palaa Syvyyteen. Luuranko sanoo: sainkin vain paljukiellon ja kaikki tulivat halaamaan.

Haluatko jatkaa? Pyyntösi on käsitelty.

11.10.12

carly rae auden

Poetry makes nothing happen
So call me maybe
I threw a wish in the well
Don't ask me I'll never tell
You were silly like us
Your gift survived it all
I looked to you as it fell
Now Ireland has her madness and her weather still
Hot night wind blowin'
Ripped jeans skin showin'
From ranches of isolation and the busy griefs
Hey I just met you
And this is crazy
Raw towns that we believe and die in
It survives, a way of happening
But here's my number
So call me maybe

10.10.12

ammattini kuvauksia

Kustannustoimittajilla ei mene lujaa kaunokirjallisuudessa.

Ensimmäiset viisi mieleen tulevaa esimerkkiä:

– Vladimir Nabokov, Läpinäkyväisiä (1972). Kömpelö, koominen editori palaa kuoliaaksi hotellissa.

– Kari Hotakainen, Klassikko (2001). Sliipatulle pukumiehelle maksetaan palkka siitä, että hän pystyy valehtelemaan sujuvasti kelle tahansa.

– Italo Calvino, Jos talviyönä matkamies (1979). Onneton, töihinsä hukkuva mies haaveilee ajasta, jolloin voisi oikeasti LUKEA.

– Hannu Raittila, Pamisoksen purkaus (2005). Ahdistunut kustannustoimittaja maleksii ”messuhelvetissä”, jossa on mahdotonta keskustella kenenkään kanssa paria sekuntia kauempaa.

– Reijo Mäki, ”Ylitän Aurajoen aina silloin” kokoelmassa Aito turkki (2001). Köyhät kirjailijat houkuttelevat kustantajia Uuteen Apteekkiin, jossa heidät myydään pihvilihaksi keittiöön.

9.10.12

kone ei ole vieras arvaamaton ja ehkä vihainen eläin

"Kun kone streikkaa, ei tarvita mitään tunteita: vain tietoja. Kone ei ole vieras arvaamaton ja ehkä vihainen eläin (tai ihminen), jonka kanssa selviytyy viekkaudella, viisaudella ja rakkaudella taikka ei millään. Kone ei väänny haukkumisesta, kaunasta eikä epäluulosta eikä mitenkään vaadi rakkautta siltä jolla sitä ei ole, se vain herättää sitä."

(Maila Pylkkönen, 1972)


"Saw a man walkin' upside down / My TV's on the blink / Made Galileo look like a boy scout / Sorry 'bout that, let it all hang out"

(The Hombres, 1967)


"Dialektiikka ei oo teoriaa eikä tiedettä vaan taitolaji, parhaimmillaan taidetta, jotakin purjehtimisen ja musisoinnin välistä. Dialektinen ajatuksen juoksuttaminen muistuttaa hyvää kontrapunktia, ei tieteellisen selityksen kaavaa."

(Pauli Pylkkö, 2006)

8.10.12

15 vaalilupausta

Joitakin vuosia sitten Salmenniemen Hartsa neuvoi, miten vaalien ajasta selviää järjissään. Jokainen mainosten iskulause on käännettävä vastakohdakseen. Kiitos Harrylle terapeuttisesta vinkistä, here goes (HUOM. ehdokkaiden kasvokuvat on hienotunteisuussyistä häivytetty, emmehän halua syrjintää ulkonäön perusteella. Myös ruma ehdokas voi olla hyvätuloinen ja kielitaitoinen moniosaaja. Ulkonäkö pettää ja päinvastoin.):


Kaupunkiköyhyys on ylpeytemme.


Tulen tekemään kaikkeni sen puolesta, että tulevalla kaudella jokainen koulu lakkautetaan.


Haluan tilanteen, jossa ihmisten on valittava syökö tänään vai ostaako lääkkeensä.


Teen konkreettista työtä yksinäisyyden lisäämiseksi.


Poistetaan uskonnottomien oikeudet.


Puhe vammaisista, ikääntyneistä ja maahanmuuttajista kulueränä aloitetaan.


Ympäristö, tasa-arvo, koulutus, lähidemokratia, sosiaalinen vastuu ovat minulle yhdentekeviä teemoja.


Poliittisena kärkitavoitteena on päivähoitopaikkojen vähentäminen Länsi-Helsingissä.


Pääkaupungissa asumisen ei tule olla mahdollista pienituloisille.


Vähemmän asuntoja, enemmän parkkipaikkoja.


Pärjäämisen ja palveluiden saannin tulee olla vain hyväosaisten etuoikeus.


Joukkoliikennettä huononnetaan. Länsimetro ei valmistu.


Gettoutumisen varmistamiseksi kaupungin asunnot on jaettava epätasaisesti ympäri kaupunkia.


Lupaan olla poissa jokaisesta valtuuston kokouksesta.


Alppipuisto on jyrättävä.

4.10.12

chaque fois unique


Jarmo, Teemu, Timo, Jarkko ja Antti Korjaamolla 1.4.2006

(kuva © Teppo Moisio)

26.9.12

katsomisesta

”Seapunk ei kuitenkaan ole seapunkia ilman risuaitaa. Koko kulttuuri perustuu nykyihmisen kamppailuun teknologian ja luonnon välissä ja elää netissä, laulaja selittää. [...] Muoti ei hänen mukaansa tule enää kadulta, sillä eiväthän ihmiset kadulla toisiaan katso, vaan älypuhelimiaan.”

(Shan Beasten haastattelu, NYT 38/2012)

”Kaikki netistä löytyvä vaikuttaa surumieliseltä niin kuin värikäskin perhoskokoelma näyttää lohduttomalta.” 

(Petri Tamminen, Rikosromaani, s. 127)

20.9.12

rehellistä suomalaista scifiä


Mäkinen oli evästauolla kun hämähäkkiä rupesi lappamaan ikkunasta. Huusin sille että pudottaisi voileivät ja vetäisi pään sivuun, sain kopeloitua seiskaseiskan tuolilta oikein päin käteen. Ensimmäinen lukki kellahti ikkunalaudalta pimeyteen, huoneeseen jäi vaaleanharmaata savua ja hetkeen ei silmissä näkynyt muuta kuin punaisia palloja. Mäkinen oli saanut pistoolinsa esiin ja suolasi seuraavia tulijoita. Luodit kimpoilivat metallikuorista sirahtaen, kapeisiin jalkoihin sentään sai sen verran vahinkoa, ettei otuksia päässyt sisään saakka. Lyötiin räppänä kiinni ja lähdettiin juoksemaan yläkertaan. Portaikosta huusin Sarkolalle, että virittäisi raskaamman tussarin, sieltä olisi luultavasti iso porukka tulossa. Sarkola huusi tämän jo hyvin tietävänsä. Nelosen aulasta näin mortit tuvan ovella unenpöpperössä ihmettelemässä. Käskin niitä etsimään housut jalkaan ja tulemaan haipakkaa asemiin. Sarkola ja Isotalo tähystivät panssarilasin luona, niiden ilmeet heijastuivat tummasta pinnasta. Toistasataa hämähäkkirobottia oli jo ulkoseinän rappausta pitkin kiipeämässä. Ovaalimaiset vartalot erotti pimeässä, violetit jalat tikkasivat ylös alas kuin kangaspuut. Alhaalla jalkaväen kärki viritteli imukuppeja valmiuteen. Sateen läpi näimme, kuinka valonheitinten kiilat pyyhkivät pitkiä märkiä mantteleita ja sudennaamoja ja valaisivat hetkeksi tyhjät silmäkuopat. Rupesin laskemaan, kuinka monta meitä viime viikon väijytyksen jäljiltä oli. Tukikohtaa ei tällä porukalla kauan pidettäisi. Muutama ceekasi kun lentäisi paikalle, meidän hernepyssyt olisivat yhtä tyhjän kanssa. Isotalo selitti erottavansa yökiikarilla juggernautit taivaanrannassa. Niitä tuli pari-kolmekymmentä rintamassa ja lisää näkyi taaempana solassa. Huusin morteille suunnitelman muuttuneen, Sarkolalle sanoin että veisimme loput säilykkeet bunkkeriin. Vanikkaa ja energiapatukoita tiesin siellä jo olevan pariksi viikoksi. Sarkola saisi tuoda kolmosen poikien kanssa aseet ja vesikanisterit perässä. Hisseille juostessa kuulin kuinka joku ulvoi kaiuttimessa suoraa huutoa. Pohjoiskäytävässä rysähti niin kuin katto olisi tullut alas.

17.9.12

ylellisyys



Tämä on ylellisyyttä, johon yhdessäkään yritysfuusiossa ei koskaan ole ollut varaa.


Kaksikielisyys on ylellisyyttä, johon meillä ei ole enää varaa.


Pasifismi on ylellisyyttä, johon Suomella ei ole varaa.


Hammashoito on ylellisyyttä, johon ei ole varaa.


Ilo tyttölapsesta on luksusta, johon vain harvalla afganistanilaisnaisella on varaa.


Geenitiedon hyödyntäminen ei saa olla sellaista luksusta, johon kehitysmailla ei olisi varaa.


Siivouspalvelu ei olekaan sellaista ylellisyyttä, johon vain harvoilla on varaa.


Hengitysilma alkaa olla ylellisyyttä, johon kenelläkään ei ole varaa.


Moiseen ylellisyyteen ei tosin kriitikolla ole aikaa.