30.11.11

näkymätön tummissa vaatteissa liikkuva päivi

Hannele on monisoluinen aitotumallinen eliö.

Tapio on sienten pahin vihollinen.

Susanna on Jumalan rakkauden luomus.

Kirsi on tekojensa summa.

Jani on sitä mitä hän syö.

Helena on ihmiselle susi.

Hanna on yhä liikenneturvallisuudelle tärkein viestinvälittäjä.

Toisaalta Tero tarvitsee myös yksinoloa, jotta hänestä tulisi itsenäinen,
riippumaton ja henkisesti vahva Tero.

Olavi on luonnonvalinnan tuote.

Jokaikinen autoilija tietää, miten näkymätön tummissa vaatteissa liikkuva
Päivi on kaupungissakin, saati pimeällä maantiellä.

28.11.11

toisinaan he laskeutuvat suoraan mereen

Ulompana vihreä hämärä muuttuu tummemmaksi ja sitten on vain musta aukko, joka johtaa pohjattomuuteen. Tyttö tulee raskaaksi saukkojen maassa ja synnyttää "Pikku Saukon". Toisinaan he laskeutuvat suoraan mereen ja jäljelle jää vain pieni, kapea kallionpengermä, jota pitkin heidän on tasapainoiltava eteenpäin. Hän esittelee Pikku Saukon päälliköille ja pyytää, etteivät nämä tappaisi sitä, mikäli näkevät sen kalastamassa eläinhahmossaan. Se on suuri, juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. Isoisä rikastuu kaikesta vauraudesta, jota toiset päälliköt lahjoittavat hänelle tullessaan nälkäaikoina syömään Pikku Saukon pyytämiä valaita. He tuntevat nenässään kostean tuulen, ja se tuoksuu hauskalta. Syrjityn heimon jousimies tappaa Pikku Saukon ja anastaa sen suusta hylkeen. Tyttö kuolee suruun. Tappoon syyllistynyt tuo isoisälle kaikenlaisia lahjoja hyvitykseksi, mutta lakia ei voi yksikään kuolevainen muuttaa. He laskeutuvat selälleen pehmeään hiekkaan ja katsovat taivaalle.

9.11.11

noin suunnilleen on moni asia melkein kuin sama

”Mikään ei kiinnitä huomiotamme. Me emme osaa enää nähdä.”

(Georges Perec, Tiloja/Avaruuksia)

”Tiirat huutavat, niillä on karien päällä pesiä ja ne ovat hermostuneet ihmisiin. Eeva-Leena tulee perässä laiturille kuuntelemaan ja opetan sille mikä on tiira ja mikä on lokki. Se sanoo ettei ole niitten eroa ennen tietänyt koska ne molemmat ovat samannäköisiä ja valkoisia, noin suunnilleen.

Noin suunnilleen on moni asia melkein kuin sama, mutta sitten kun tietää niin ei ole ja sillä lailla on tietävälle asioita maailmassa paljon enemmän.”

(Olli Jalonen, Poikakirja)

”Omasta puolestani hurmaan Haavion sanomalla, että tuo rusko, jossa aniliinin- ja lohenpunainen niin kauniisti sekaantuvat, on 'aunuksenpunaista'...”

(Olavi Paavolainen, Synkkä yksinpuhelu)

1.11.11

uijatar espanjatar vakoojatar

haltiatar valtiatar latviatar ajatar maalaajatar laulajatar johtajatar hoitajatar rakastajatar ratsastajatar omistajatar kostajatar opettajatar kirjoittajatar soittajatar lukijatar suojelijatar ompelijatar palvelijatar ihailijatar kirjailijatar seikkailijatar kilpailijatar vierailijatar taiteilijatar tarjoilijatar vakoilijatar runoilijatar suosijatar tanssijatar hallitsijatar haltijatar uijatar espanjatar vakoojatar lumoojatar siivoojatar hierojatar seppeleensitojatar kertojatar kutojatar orjatar norjatar lausujatar kreikatar ranskatar tanskatar kukatar karjalatar jumalatar hallatar vallatar puolatar ilmatar roomatar ateenatar kiinatar ruhtinatar

www.poesia.fi/vastakaanon-suomalainen-kokeellinen-runous-2000-2010