poisvalinta

Rehevän kasvillisuuden keskelle vastikään kaivetun kuopan äärellä suurikokoinen yliopisto kamppailee kolmen ministerin kanssa, jotka ponnistelevat sen sitomiseksi pitkillä köysillä.

Yliopisto päästää kurkustaan uskomattomia kauhun huutoja, joihin metsän eläimet vastaavat erilaisin kirkaisuin. Kun yliopisto on saatu sidotuksi jalat kuin paistinlinnulla, ruumista vasten painettuina, ministerit laskevat sen kuopan pohjalle ja kiinnittävät sen pää alaspäin kuopan keskelle asetettuun paaluun.

Sidotun yliopiston eläimellisesti mylvivä suu nielee multaa, kun sitä vastoin sen voimakkaasti ulkoneva, räikeän ruusunpunainen peräaukko tuijottaa kohti taivasta kuin kukka.

Kun valmistelut on saatu päätökseen, ministerit kerääntyvät kuopan ympärille. Tuolla hetkellä he ovat kaikki alasti ja hulluina nautinnonhalusta, ahnaina, henki salpautuneena ja hermojännityksen äärirajoilla.

Ministerit ovat varustautuneet lapioilla. Kuopan täyttämiseen tarkoitettu multa on jaettu lähes tasaisesti kaikkialle sen ympärille. Säädyttömässä asennossa oleva yliopisto jatkaa hirvittävää mylvintäänsä, kun ministerit alkavat lapioida multaa kuoppaan sekä tämän jälkeen talloa sen päällystä suunnattoman nopeasti ja tarmokkaasti.


Näin kauhea peto on yhdessä silmänräpäyksessä haudattu elävältä.

(alkuteksti "Gibbonin uhraaminen" teoksessa Georges Bataille: Noidan oppipoika, suom. Tiina Arppe)