lampaiden kaluamalla syyrialaisella mäellä seisten vahingossa keksii uudestaan

"[A] hieroglyphic sense of concealed meaning, of an intent to communicate."
(Thomas Pynchon, The Crying of Lot 49)

"Aina kun puhe paljastaa jonkin poikkeaman kaikkein suorimmasta, toisin sanoen kaikkein turtuneimmasta ajatuksen ilmaisusta ja aina kun nuo poikkeamat antavat jollakin tavalla aavistaa sellaisten suhteiden maailman, joka on erilainen kuin puhtaasti käytännöllinen maailma, tajuamme enemmän tai vähemmän selvästi mahdollisuuden laajentaa tuota poikkeuksen aluetta. Tunnemme siepanneemme kappaleen jaloa ja elävää ydintä, jota voisi ehkä kehittää ja vaalia ja joka -- kehiteltynä ja käytettynä -- antaa runoudelle taiteen tehon." (Paul Valéry, "Puhdas runous")

"[T]uon keksinnön tehtyään hän tunsi olevansa kuin joku käyräsauvaansa nojaava ajattelijavanhus, joka ikivanhalla lampaiden kaluamalla syyrialaisella mäellä seisten vahingossa keksii uudestaan aleksandrialaisen kaavan, joka todistaa oikeaksi ne tähtitotuudet, joita hän on öisin katsellut koko ikänsä ja tuntenut ne paikkansapitäviksi osaamatta niitä kuitenkaan todistaa." (William Faulkner, Villipalmut)"

"Vasta kun on tutustunut asioiden pintakerrokseen [...] voi ryhtyä tutkimaan mitä sen alla on. Mutta asioiden pintakerros on ehtymätön.” (Italo Calvino, Herra Palomar)

... näiden lainausten leikkauspisteet, erot, yhtäläisyydet? pinnan ja syvyyden jännite; mitä ihmettä milloinkin tarkoitamme "pinnalla ja syvyydellä"? taustalla olevan aavistus, salaisuus, joka yhtä aikaa näyttäytyy ja pakenee.
mahdollinen lähtökohta, teorian, tulkintojen äärimmäisyydet: täydellinen pinnan affirmointi vs. kaiken pinnan ainutkertaisuuden tuhoava hinku "kulissien taakse", selityksiin.